Miksi Nikke Ankaran Rikkinäinen prinsessa on karmean ongelmallinen kappale?

Nikke Ankara. (kuva: Universal)

Joskus joutuu itse kukin sanattomaksi taiteen edessä. Minulle kävi niin, kun kuulin eilen illalla Nikke Ankaran Rikkinäinen prinsessa -kappaleen ensimmäistä kertaa. 

Ankara kertoo kappaleesta Findancen jutussa näin:

”Se on niin surullista kuin monilla on jo lähtökohtaisesti hirveät olot. Kuinka vaikea siinä tilanteessa on nähdä valoa elämässä ja osata hakea apua, mut just siihen haluisin kannustaa vaikka kuinka vaikealta tuntuis.”

En ymmärrä lainkaan, miten tämä biisi kannustaa ketään.

Kappaleen nimi viittaa jo siihen, että aihetta ei osata ottaa vakavasti: Rikkinäinen PRINSESSA. Onko maailmassa yhtään itsetuhoista, huonoista oloista kärsivää nuorta, joka haluaa, että häntä kutsutaan prinsessaksi?

Sama epämukava olo jatkuu, kun kappaletta kuuntelee pidemmälle. Otetaan esimerkiksi traagista nuoruutta samanaikaisesti esineellistävä sekä vähättelevä säe:

”Jonain päivänä viel ikkunan läpi karkaat ja siel pakkases paleltuu sun nätit varpaat.”

Jos lapsi karkaa kotoa, sanoituksesta voisi tehdä purevamman (pun intended) kuin pakkasessa paleltuvat NÄTIT varpaat!

Mietin tässä kohtaa Maija Vilkkumaan Ei-kappaletta ja temaattisesti saman tyyppisten biisien henkinen ero on käsittämätön. Vilkkumaa laulaa: 

”Hän on kohta jo kuusitoista / Ja hän tietää ettei taiat auta / Hän huutaa: päästä mut ulos jumalauta!”

Ei toki kertoo enemmän laulun äidistä kuin tyttärestä, mutta olisiko Vilkkumaa tyytynyt laulamaan NÄTTIEN VARPAIDEN PALELTUMISESTA? Ei.

Toinen Rikkinäisen prinsessan ongelmallinen sanoituksen kohta pitää terapiaa, tahallisesti tai tahattomasti, ajan haaskauksena:

”Sä vaa kelaat että, kaikki puhuu paskaa ja aikuisena käyt siit terapias puhumassa.”

Öhm... Terapia nimenomaan saattaa pelastaa ihmishenkiä. Ankaran pitäisi rohkaista terapiaan jo nyt, eikä futuurissa (eli ”aikuisena”) ja vähätellen (”käyt puhumassa”).

Koko komeus kruunataan pöyristyttävällä n Joutsenlaulu meets Lauri Tähkä goes kebab -tuotannolla, joka mitätöi viimeisenkin vilpittömyyden kajastuksen kappaleesta. Se kuulostaa jopa huumorimielellä tehdyltä, mikä on aivan ristiriidassa kappaleen aiheen kanssa.

Ankara on siis 27-vuotias miespuolinen poptähti, joka laulaa teini-ikäisen tytön elämästä alkoholisoituneessa perheessä Lähi-idästä, hmm, "inspiroituneen" tuotannon päälle.

Jos Ankaralla on omakohtaisia kokemuksia rankasta nuoruudesta, ne eivät kuulu biisissä lainkaan ja kokonaisuus jää yhtäältä koomiseksi ja toisaalta pinnalliseksi ns. rikkinäisyyteen kuuluvien asioiden luetteloksi ja jopa fetisoinniksi.

Pelottavan moni kuitenkin samaistunee tähän sekasotkuun, minkä vuoksi kappale on tehty.

Kommentit