Ketään ei kiinnosta, sanoo Ylen Anssi Autio Ilta-Sanomien haastattelussa rivien välistä, eikä edes oikeastaan välistä, pohdittaessa Uuden Musiikin Kilpailua vuonna 2019 ja sen myötä Suomen edustajaa Eurovisionin laulukilpailussa toukokuussa.
Helsingin Sanomissa haastateltiin viime vuonna musiikkialan vaikuttajia ja kysyttiin, mistä suomalaiselle popmusiikille uusi Darude? Vastaus voi olla tämän päivän uutisten valossa: vanha Darude.
Yle on ampunut itseään jalkaan lopettamalla vanhat kunnon euroviisukarsinnat, ja on aivan selvää, että mikäli se aikoo jatkossa olla viisuissa mukana, ne on palautettava. Daruden kaltaisia camp- ja ironiamittareita väläyttäviä, jollain tasolla tuttuja onnenpotkuja ei kotimaiselta musakentältä enää löydy, koska yksikään Suomessa leivänsyrjään kiinni päässyt artisti tai yhtye ei usko itseensä syystä tai toisesta niin paljon, että olisi innostunut mahdollisuudesta kirjoittaa oma Euphoriansa (118 miljoonaa Spotify-kuuntelua) ja hurmata 100 miljoonaa tv:n katselijaa Australiaa myöten.
Nimenomaan viisukarsintojen kautta löydettiin ne artistit, joiden mielestä Euroviisujen kaltaista mahdollisuutta ei kannattanut jättää käyttämättä. Tähtipotentiaalin pääseminen suureen loistoon ja hienon kappaleen esittäminen koko Euroopalle ovat viisujen ydintä ja valitettavasti se nähdään Suomessa musiikkibisneksessä enemmän uhkana kuin mahdollisuutena. Ja kvartaalibisneksen kannalta tätä tällä hetkellä meillä tarkastellaan. Samaan aikaan esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa pelissä on laatumusiikkia, jälkimmäisestä maasta tulee taas tänä vuonna kisaan pätevä kappale erinomaiselta esiintyjältä.
On paradoksaalista, että aikana jolloin kaikki viestintä urbaanissa ympäristössä on karrikoiden jo puoliksi englantia ja kuka tahansa voi saada hetkessä kansainvälisen menestyshitin (viime vuonna mm. liettualainen Dynoro), suomalainen popmusiikki käpertyy yhä tiukemmin koteloonsa.
No, näillä mennään. Toivon, että Darude ratsastaa millennium-nostalgialla ns. päätyyn asti ja että kaikki häneen liittyvät ironia-aspektit (logosta lähtien) osataan hyödyntää. Projektin suurin, ja kappaleiden kuulemisen jälkeen tuskin ainoa, heikko kohta on laulaja Sebastian Rejman, joka on toistaiseksi "tuttu" Seiskasta Iina Kuustosen puolisona ja tv-sarjasta Syke. Miten tästä yhdistelmästä saadaan irti viisuihin MITÄÄN kutkuttavaa ja räiskyvää kymppitonneja maksavien pyrojen lisäksi? Siinä Ylelle haaste!
PS. Toivottavasti joku soitti tämän tiimoilta Arja Saijonmaalle ja hän kieltäytyi. Darude feat. Arja Saijonmaa Euroviisuissa olisi ollut aivan hillitön jättimenestys ja sydämeni ei kestä, jos se jäi hukatuksi mahdollisuudeksi. Saijonmaa osallistuu nimittäin Melodifestivaleniin tänä vuonna.
Kommentit
Lähetä kommentti