Miksi Vesta tekee jännittävintä kotimaista popmusiikkia juuri nyt?

Vesta kevätfiiliksessä. Kuva: Andre Pozusis.

Perjantaina ilmestyi Vesta Burmanin odotettu esikoisalbumi Lohtulauseita, joka on juuri niin hieno ja kiinnostava levy kuin odottaa saattaa. Tässä viisi syytä, miksi Vesta itse asiassa on tämä hetken kiinnostavin suomalainen popartisti.

1. Koko paketin hämmästyttävä samaistuttavuus

Vesta ilmiselvästi tietää, että sopiva määrä harmautta myy suomalaisille, mutta hänen otteensa siihen on raikas. Lohtulauseita-levyltä välittyy hyvin perinteinen suomalainen tunnelma: En ehkä ole kiiltokuva, mutta silti melko hyvä, ota tai jätä! Andre Pozusisin tekemä kansikuva, jonka pohjana on käytetty Johan Erik Lindhin muotokuvaa tuntemattomasta tytöstä ja kissasta, kiteyttää levyn erinomaisesti: leimallisesti perinteistä, mutta erinomaisesti modernin filtterin läpi tarjoiltuna. Kuunnelkaa albumin lisäksi vaikkapa viime vuonna julkaistu single Kevät, joka alkaa säkeellä ”Aamukahvia kello kaks, kahvin kanssa alas Ibumax”.

2. Hän tietää jatkuvan esilläolon tarpeellisuuden ja myös hyödyntää sitä

Vestaan ei ole voinut törmäämättä, jos on vähänkään kuunnellut popradioasemia tai soittolistoja. Omat hitit Sun katu ja Ota varovasti, vahva kertosäe Pyhimyksen Kynnet kynnet -hitillä, vierailu Töölön Ketterän ja Stig Doggin albumeilla... Hän on pitkästä aikaa naisartisti, joka osaa pelata samoilla popbisneksen säännöillä kuin esimerkiksi JVG: jos olet jatkuvasti esillä, mutta hyvällä maulla, sinua ei unohdeta.

3. Ajassa kiinni pysyminen kuulostaa luontevalta…

Lohtulauseita kuulostaa täydellisesti vuodelta 2018, mikä ei tietenkään ole muuta kuin hyve, koska nyt on vuosi 2018. On sallittua yrittää montaa asiaa samalla levyllä, mikä on ennen kaikkea rikkaus. Esimerkiksi Fakin Rockstarr ei ärsytä edes nimellään, Jori Sjöroosin upeasta tuotannosta puhumattakaan, koska se on erinomainen yhdistelmä kuplivaa pintaliitoa ja tietoa siitä, että bileilta ei kestä ikuisesti.

4. …mutta itse asiassa levy onkin ajattoman kuuloinen

Kuunnelkaa vaikka Turvallista sotaa -kappaleen itkettävä Robyn-henkinen tuotanto tai ihastuttava slovari Pelkään, joka on jo nyt muutaman päivän kuuntelun perusteella parempi balladi kuin mitä Antti Tuisku on koskaan onnistunut levyttämään.

5. Kaupallisesta potentiaalistaan huolimatta Lohtulauseita on leikkisä

Vaikka Vesta on sanoituksissaan yleensä melankolisuuteen taipuvasti itsetietoinen, kuten Sun katu -kappaleen ”Enkä piiloudu jos sinut jossain nään/Joo, mutta toivon etten nää” osoittaa, albumi on tuotannollisesti ja myös sanoituksiltaan paikoin hyvin leikkisä. Esimerkiksi Fakin Rockstarr, Vestallica ja Tuottelias ovat kappaleita, jollaisia ei kokeellisuudessaan ehkä ole kuultu ison kotimaisen popartistin debyyttilevyllä sitten PMMP:n Kuulkaas enot -albumin.

Palvon.

Kommentit

  1. "jos olet jatkuvasti esillä, mutta hyvällä maulla, sinua ei unohdeta" Totta tämä, mutta ei esilläoloa voi laittaa artistin omaan piikkiin – kaikki haluavat tulla nostetuksi soittareille ja poimituksi fiittaamaan, ei se ole artistin valinta käykö niin vai ei. Pyhimyksen levylle ei noin vain tuppauduta vaikka kuinka tiedettäisiin esilläolon tärkeys. Ainoastaan esilläolemattomuus voi olla artistin oma valinta. Se, että tuleeko huomatuksi, on ainoastaan ympäristöstä, olosuhteista ja tuurista kiinni. Ja toki myös musiikin laadusta ja persoonan mielenkiintoisuudesta. Vesta on esillä, koska on jännittävä, ei jännittävä koska on esillä. Argumentti 2 roskikseen siis, muuten hyvä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti