Miksi Gaga: Five Foot Two on historian tärkein popdokkari?



Perjantaina Netflixiin tuli Lady Gagan elämästä viime vuonna ja alkuvuodesta kertova Chris Moukarbelin ohjaama dokumentti Gaga: Five Foot Two. Koska olen Lady Gaga -fani, tilasin Netflixin vain sen takia (malja ilmaiselle kuukaudelle!).

Kyseessä on ehkä paras popdokkari, jonka olen nähnyt, mutta toisaalta en ole nähnyt kovin montaa, koska ne eivät ole aina lähtökohtaisesti kovin kiinnostavia. Ainoa, joka mielestäni pääsee lähelle tätä elokuvana, on Amy Winehousesta kertova Amy (2015).

Gaga: Five Foot Twossa ei ole fanille mitään kovin erityisen uutta Lady Gagasta sinänsä, mutta toisin kuin monet musiikkidokkarit yleensä, se toimii elokuvana erinomaisesti. Sen kerronta ulottuu Lady Gagaa syvemmälle Stefani Germanottan (hän ei esittele puhelimessa itseään Lady Gagana, vaan Stefanina) tuntemuksiin ja sisältää paljon pohdintaa naiseudesta, ihmisyydestä, rakkaudesta, hänen etuoikeuksistaan ja julkisuuden paineista. Osa tulee suoraan sanottuna, osa rivien välistä.

Ajattelin rankata tämän elokuvan ns. Vain elämää -barometrilla - montako kertaa itketti? Kolmesti. Ensimmäisen kerran heti alussa, kun Gaga avautuu rakkauselämästään: hän on eroamassa kihlatustaan Taylor Kinneystä. Myöhemmin hän itkee eron jälkeen yksinäisyyttään puhelimessa ystävälleen Brandon Maxwellille.

Toinen liikuttava kohtaus on Gagan esiintyminen äärimmäisen rankan päivän jälkeen Tony Bennettin 90-vuotissynttäreillä. Hän laulaa ehkä parhaan koskaan kuulemani akustisen version Bad Romancesta.

Kolmas liittyy tietenkin faniuteen. Hänen faninsa oli voittanut mahdollisuuden tavata idolinsa radion järjestämässä tilaisuudessa. Fani kertoo, miten aina kun hän on allapäin, hän kuuntelee Born This Wayn ja se tekee hänen olostaan paremman. Tapaamisen lopuksi Gaga purskahtaa itsekin itkuun liikutuksesta fanin omistautuneisuutta kohtaan: "Tiedän, että sinut tuotiin vain tähän radiojuttuun, mutta on kilttiä, että odotit minua ulkona".

Onneksi elokuvassa nähtävä Gagan ystävä Sonja Durham menehtyi syöpään vasta kuvausten jälkeen. Se olisi ollut tässä aivan liikaa.

Gagan erityinen suhde faneihinsa on kaikkien tiedossa, mutta muuten tässä elokuvassa perinteinen tähtipalvonta on hyvin sivuroolissa. Sen sijaan esille tuodaan sitä, mitä on työskennellä miesvaltaisella alalla miesten kanssa, miten Gaga on omistautunut musiikilleen, miten suuressa osassa perhe on hänen elämässään ja miten krooninen kipu saattaa lamaannuttaa puolet hänen kropastaan. (Sairauden takia hän siirsi Joanne-kiertueen Euroopan-osan ensi vuodelle.)

Gaga: Five Foot Two on helppo nähdä myös feministisenä elokuvana, kuten muun muassa Lena Dunham näki. Keskiössä on koko ajan itsensä hyväksyminen: Lady Gaga ei ole enää kolmekymppisenä sama ihminen kuin yhdeksän vuotta sitten tullessaan kuuluisaksi, mutta sen muutos on voinut tulla vain hänestä itsestään. Elokuva kulminoituu lopulta Super Bowl -esityksen valmisteluun. Once in a lifetime -kokemus, jonka Gaga tekee omalla tavallaan: "Everyone’s gonna read into it what they want to read into it. That’s the way this goes."

Gagan musiikki on elokuvassa sivuosassa mainittua Bad Romance -taltiointia lukuun ottamatta, mutta se nivoutuu toki kaikkeen: elokuvassa käydään Gagan isoäidin luona keräämässä muistoja Joanne-albumin inspiraatiosta, Gagan tädistä Joanne Germanottasta ja levyn tuottaneen Mark Ronsonin ja Lady Gagan lämminhenkinen suhde tulee hyvin esille. Gaga ei kuitenkaan itse nosta musiikkiaan juuri framille, koska se on aina hänessä ja osa häntä – lähes kaikkialla Gagalla on piano odottamassa. Ennemminkin kyse on eräänlaisesta taiteilijan perfektionismista: onko levy nyt varmasti tarpeeksi hyvä, kun valmistumisdedis on viiden minuutin kuluttua kello kahdeksan.

Parasta elokuvassa fanin näkökulmasta ei ole tirkistely – minua ei kiinnosta millaisessa asunnossa Stefani Germanotta asuu ja millaisella autolla hän ajaa ja montako savuketta hän polttaa päivässä. Parasta siinä on luonnollisuus. On harvinaista, että poptähdestä tehdään elokuva, joka vaikuttaa kaikkien esiintyjien, myös sivuosassa olijoiden, osalta äärimmäisen vilpittömältä.

Sensaatio-otsikoita Gaga: Five Foot Twosta ei saada, mutta salakavalasti se on ehkä tärkeimpiä katsomiani elokuvia. Jos epäröit hetkeäkään, uskallatko olla oma itsesi arjessa joka päivä, katso tämä elokuva. Sen jälkeen ehkä uskallat. 


---

Gaga: Five Foot Two Netflixissä nyt.

Kommentit