Siirry pääsisältöön

Miten hyviä ovat Suomen Spotifyn 20 kuunnelluinta kappaletta?

Hyppäisitkö Spektin junaan? (kuva: Rähinä)

Media on alkanut käyttää Spotifyn kuunnelluimpien listausta lähes virallisena totuutena suositusta musiikista, vaikka eihän se niin mene: Suomessa on yhä levykauppoja ja radioasemia ja keikkalippujakin pitäisi myydä. Lisäksi levy-yhtiöiden on helppo sijoitella artistiensa kappaleita omille ja muillekin soittolistoille (rahalla). Hauskinta luettavaa ovat levy-yhtiöiden tiedotteet, joissa kerrotaan artistin saavuttaneen OMAN PARHAAN sijoituksensa Spotifyn kuunnelluimpien listalla ja miten PALJON TYÖTÄ se on teettänyt. Mutta nyt kaikki palkitaan ja Mikko-Marian uusi single on VALTAVA MENESTYS!

Mutta eipä silti, Spotifyn kuunnelluimmat kappaleet keräävät kymmeniä tuhansia toistoja päivittäin, osa passiivisia, osa aktiivisia kuunteluita. Ajattelin heinäkuun kunniaksi – ja koska ei ole muutakaan tekemistä, paitsi siivoaminen – arvioida kaksikymmentä suosituinta Suomen Spotifysta.

1. Luis Fonsi & Daddy Yankee feat. Justin Bieber – Despacito (Remix)
Maailman suosituin kappale tällä hetkellä ja äärimmäisen ihanaa latinopoppia kaikin puolin. Biisi julkaistiin alun perin ilman Bieberiä ja se oli hitti latinomaissa jo silloin, mutta Justin Bieberin läsnäolo nostaa aina suunnilleen kaiken uudelle tasolle (ks. myös 2U).

2. Spekti – Juna 
Suomalainen nuoriso on käsittääkseni raittiimpaa kuin koskaan, mutta silti näille biletysbiiseille on jostain syystä kysyntää. Ihan kauheaa, kappaleeseen ei ole käytetty mielikuvitusta sen enempää kuin sävellystaitoakaan.

3. Antti Tuisku feat. Boyat – Hanuri 
Luin Seiskasta, että Hanurin piti alun perin olla muunnelma Kikan keskikastin lamahitistä Tartu tiukasti hanuriin (1993), mutta lopullisessa versiossa se on muuttunut aika erilaiseksi. En oikein osaa päättää onko tämä hyvä kappale, mutta Tuiskun nerous loistaa sen pienissä yksityiskohdissa, kuten säkeessä ”Sininen on taivas jne mutta sen voit unhoittaa”. Tässä biisissä yhdistyvät järjetön bailuanthem ja maakuntalaulut.

4. David Guetta feat. Justin Bieber – 2U 
Jo pappaikää lähestyvä David Guetta yrittää vimmaisesti pyristellä huipulla eikä se enää onnistukaan paitsi Bieberin kanssa. Ihan hirveä soundi, mutta sävellys jopa hellyyttävän euroviisu.

5. Axwell / \ Ingrosso – More Than You Know 
Keskinkertainen juusto-EDM ei suostu kuolemaan Suomessa, vaikka esimerkiksi Axwell ei ole saanut isoja globaaleja hittejä ikiaikoihin. Kamalan tylsää musiikkia.

6. Mikael Gabriel – Riippumatto
Despaciton ohella idearikkain sävellys kärkipään kappaleista, mutta tästä tulee ihan kauheat Mikä kesä -flashbackit. Kuitenkin parhaita Mikael Gabrielin biisejä.

7. DJ Khaled feat. Rihanna & Bryson Tiller – Wild Thoughts
Latinorevivalia korostaa myös tämä Santanan Maria Mariaa lainaava aivan järjettömän kova biisi. Suurin kiitos kuuluu tietenkin Rihannalle, joka pelastaa yleensä minkä tahansa kappaleen. Ja video on kuuma. DJ Khaled on yli nelikymppisenä uransa huipulla, koska on viimein tajunnut alkaa tuottaa hittimusiikkia. Tähän asti hän on keskittynyt ottamaan haltuun sosiaalista mediaa ja suoltamaan lähinnä monotonista rap-soundia enemmän (All I Do Is Win) ja vähemmän (aika monta tusinaa keskinkertaista Rick Ross -viritystä) menestyksekkäästi.

8. Evelina – Kylmii väreitä
Tavallaan pidin Evelinan ensimmäisistä hiteistä, mutta en jaksa hänen lauluaan enää yhtään. Todella laimeaa.

9. Arttu Wiskari – Meidän biisi
Wiskarin Arttukin on hypännyt latinotrendin kelkkaan eikä yhtään hassummin tuloksin. Paitsi sanoitus on tietenkin wiskarimaisen banaali, mutta ehkä sitä pitää ajatella jo eräänlaisena tavaramerkkinä.

10. Petri Nygård – Neljä vuodenaikaa
Hämmentävää, että Petri Nygård on yhä 17 vuotta ensimmäisen hittinsä jälkeen näin suosittu! Ei lainkaan Petrin parhaita kappaleita ja miksi tällä ei vieraile esim. Matti Nykänen?

11. Robin feat. Nelli Matula – Hula hula
Tykkään tästä todella paljon! Yhteen biisiin on upotettu kotimaiseksi täsmähitiksi jopa ylitsevuotavasti ideoita ja Robin on laulajana mahtava. Nelli Matulan osuus tuntuu turhalta, kuulostaa siltä kuin hän yrittäisi voittaa Robinin huutokilpailussa.

12. ItaloBrothers – Summer Air
Ehkä mitättömin kappale jonka olen tänä vuonna kuullut. Ks. myös kohta 5.

13. Herrat – Kumiankka 
Eikun tämä onkin mitättömin.

14. Yksi Totuus feat. Mäkki ja Tommi Läntinen – Vielä kerran
Tässä on sentään Tommi Läntinen.

15. Robin Schulz feat. James Blunt – OK 
Ks. kohta 5.

16. Portion Boys – Karjala takas
Vaikka tuoppi kerrallaan.

17. Calvin Harris feat. Pharrell Williams, Katy Perry & Big Sean – Feels 
Harrisin uusi soundi on kiinnostava, koska se on todella selvästi vierailijoita myöten tähdätty jenkkimarkkinoille, mutta siellä radioasemat ja striimausyleisö karsastavat tällaisia letkeitä ihan kivoja kappaleita. Ei ihan loppuun asti mietitty bisnesidea. Laulaisipa Gwen Stefani Perryn osuuden.

18. Aste – Luonasi 
Haluaisin tykätä, mutta jotenkin kaikki jää puolitiehen tai lähtötelineisiin. Räppislovari on vaikea tyylilaji eikä tämä todellakaan ole mikään Love the Way You Lie.

19. Jonas Blue feat. William Singe – Mama 
Tämä on hyvä kahdesta syystä: se on aurinkoinen ralli eikä väkisin ähkitty ja puhkittu dokausanthem ja kesähitin teemaksi ”älä huoli mutsi tullaan takasin kun aamu sarastaa” on todella kiinnostava.

20. Nikke Ankara – Miks ei
Siks ei.

Vastaus otsikon kysymykseen: eivät kovin hyviä. 40/100.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Onko suomalainen popjournalismi tapettu?

Hei YleX! Kiva, että julkaisitte "biisianalyysinä" tekstinProfeettojen (kuva) uudesta Eyo-kappaleesta, vaikka siitä ei keksitty mitään muuta sanottavaa kuin että Profeettojen kappaleella on vierailija.

Ei tuo ole mikään biisianalyysi! Se on aivan liian pitkä teksti siitä, että ”onpa kiva, että Profeetoilta on tullut uusi kappale, eikö teistäkin?”. On ihan ok hehkuttaa biisiä finglish-liirumlaarumilla, mutta ei ole ok kutsua tekstiä julkisen palvelun yleisradioyhtiön analyysiksi. Joku roti.

Ellei ”Profeettojen uuden kappaleen ehdottomasti hienoin asia on se, että sillä on mukana fiittaaja” ole äärimmäisen nerokasta piilovittuilua, silmiini ei tänään osunut (linkatkaa kommentteihin, jos olen väärässä) yhtä ainutta kriittisesti kotimaisiin artisteihin suhtautuvaa tekstiä YleX:n nettisivuilla. Sen sijaan ulkomaalaisia festarivieraita kehdataan kaunein sanankääntein kritisoida, kuten Imagine Dragonsin Ilosaarirock-keikkaa.

YleX ei tietenkään ole ainoa syypää, tämä koskee kotimai…

Miksi suomalainen musiikkibisnes on pyhää?

Oskari Onnisen viimeviikkoinen Hesari-kirjoitus nostatti valtavan keskustelun omassa musabisneksen ja -journalismin kuplassani. Sitä kritisoitiin mitä mielikuvituksellisimmilla argumenteilla ja henkilökohtaisuuksilla, vaikka se oli alusta loppuun täysin totta: levy-yhtiön ja managerin hehkutus jaSara Forsbergin ura muusikkona toistaiseksi eivät korreloi keskenään.

Levy-yhtiöt saavat kyseenalaistamatta hypettää artistejaan täysin kummallisilla ja joskus perusteettomillakin argumenteilla ”vientipotentiaalisuudesta”, joten miksi toimittajilla ei olisi oikeutta tarttua mahdollisiin epäkohtiin, ongelmiin ja ristiriitaisuuksiin?
Siksikin kiinnostaa, miksi suomalaisessa popkeskustelussa musiikkibisneksen kritisointi on aina joko ankeuttamista tai negistelyä tai jotain siltä väliltä. Miksi asioita ei voi ääneen ihmetellä mediassa, kuten muissa aiheissa voi? Kukaan ei syytä negistelystä, jos analysoi miksi HJK ei ole Mestareiden liigassa joka vuosi. (Ja poplistat itse asiassa ovat musiikin u…

Miksi Haloo Helsinki on suosittua nuorisomusiikkia, kun suomirock ei muuten ole?

Kun Haloo Helsinkiperustettiin, sen jäsenet olivat noin 15-vuotiaita. He ovat siis koko aikuisikänsä olleet Haloo Helsinki, kiertäneet festareita ja tehneet satoja keikkoja. He ovat jo nyt, reilusti alle kolmekymppisinä suomalaisen musabisneksen konkareita.

Mietitäänpä sitä hetkeä, kun heistä tuli suosittuja:


Isä olen täällä maailman toisella puolen...äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen Voitteko kuvitella inklusiivisempaa kertosäettä? Näiden nuorten esittämään Maailman toisella puolen -kappaleeseen voivat samaistua riparinuoret ja aikuiset, isät ja äidit. Muutamaan riviin kiteytyy nuoren elämänilo ja vanhempiensa huomioiminen sekä vanhemman rakkaus lapseaan kohtaan.

Tuon jättihitin sisältäneen III-albumin jälkeen Haloo Helsingille oli ”vain taivas rajana”. He tekivät kaupallisesti viisaasti kiteyttämällä III:lla kirkastuneen haloohelsinkiyden kahdella hyvällä levyllään (Maailma on tehty meitä varten ja Kiitos ei ole kirosana). Yleisö rakastaa heitä: tuore Hulluuden highway -alb…