Taas on ”se”, eli paras, aika vuodesta, jolloin määritellään yksiselitteisesti viime aikojen upein kotimainen popkappale! Ruoka pöytään -palkintoon on taas ehdolla kymmenen toinen toistaan vaikuttavampaa esimerkkiä suomalaisen popmusiikin ja -kulttuurin kukoistuksesta vaikeana koronavuonnakin.
Ruokaa pöytään -palkinto syntyi aikoinaan
vastineena brittiläiselle Popjusticen Twenty Quid Music Prize-palkinnolle. Sen tarkoituksena on tunnustaa lyömätön suomalainen
popkappale joka vuosi. ”Pop” on häilyvä termi – sillä
tarkoitetaan jollakin tavalla laajoja massoja ainakin teoriassa ja
laadultaan myös käytännössä lumoavaa musiikkiesitystä
suhteellisen löyhän sateenvarjon alla. Jos olisimme Yleisradiossa
vuonna 1994, käyttäisimme siitä termiä ”kevyt
musiikki”.
Esikuvapalkinnon voittaja saa 20 punnan setelin,
minä annan lounassetelin, mistä myös palkinnon nimi juontaa
juurensa. Palkinto on jaettu kolmesti. Vuonna 2018 sen voitti
Ruusut-yhtyeen Glitchit, seuraavan vuonna Maustetyttöjen Tein kai
lottorivini väärin ja viimeksi Erika Vikmanin Cicciolina.
Kuten aiemminkin, olen valinnut vuoden mittaan julkaistuista upeista kappaleista kymmenen ehdokasta. Kriteereitä on ollut kaksi: kappale on pitänyt julkaista 1.4.2020–31.3.2021 välisenä aikana ja johtavan artistin pitää olla suomalainen. Jokaiselta artistilta on mukana vain yksi kappale johtavana artistina.
Voittajan valitsemme me kaikki yhdessä. Kappaleet esitellään alla ja niistä paras palkitaan huhtikuun lopulla. Nyt alkavaan äänestykseen voivat osallistua kaikki halukkaat, paitsi artistit itse, ottamalla minuun henkilökohtaisesti yhteyttä esimerkiksi Facebookin, Messengerin tai sivussa olevan blogiprofiilin kautta. Äänestysaika päättyy 25. huhtikuuta klo 23.59.
Ehdokkaat ovat:
Arttu Wiskari feat. Leavings-orkesteri – Tässäkö tää oli?
Arttu Wiskarin osakkeet
popkulttuuripörssissä nousivat huippuunsa hirtehisesti suomalaisen
identiteetin huippuhetkiä tai aallonpohjia kuvanneen Suomen
muotoisen pilven alla -kappaleen myötä. Pophitin Wiskari
taustavoimineen vei vielä pidemmälle häpeilemättömällä, mutta
vilpittömällä ja oikein tehdyllä Leevi and the Leavings
-pastissilla Tässäkö tää oli, jonka lyyrinen kliimaksi on
tietenkin ”alkoholi-ton olut, joita Soliferin jääkaappiin
ostin kuus”. Ehdokkuus on Wiskarin sekä Leavings-orkesterin
ensimmäinen.
Erika Vikman – Syntisten pöytä
Mökkitie-yhtiön toinen iso tähti on
tietenkin naiseuden ja häpeilemättömyyden lipunkantaja Erika
Vikman, joka löi itsensä lopullisesti läpi viime keväänä
UMK-hitillä Cicciolina. Raikas, uuden aallon voimalaulu palkittiin siis myös Ruokaa pöytään -palkinnolla. Saattaa olla – mutta välttämättä
ei ole – sattumaa, että ”pöytä” on vahvassa roolissa
Vikmanin toisella perättäisellä hittisinglellä, josta tuli
lopulta myös valtava radiohitti. Vikman on ehdolla toista
kertaa.
Haloo Helsinki! – Piilotan mun kyyneleet
Haloo Helsingin ansioksi on aina
pitänyt lukea se, että yhtye ei pelkää olla iso ja kuulostaa
isolta. Mahtavuus on viety äärimmilleen toistaiseksi vielä ilman
albumia julkaistulla singlellä Piilotan mun kyyneleet, jolla eksän
häihin kutsuttu kertoja huutaa kirkossa, että ”VASTUSTAN” eikä
se kuulosta yhtään yliampuvalta. Erobiisi nyökkää Roxetten
suurien balladien suuntaan ja Ellin laulu on yhtä vetoavaa kuin
Marie Fredrikssonilla. Tämä on Haloo Helsingin ensimmäinen
ehdokkuus.
Kube – 100
Kube lienee yksi Suomen vähiten
otsikoissa viihtyvistä menestysartisteista. Hänellä on jo kaksi
yli kymmenen miljoonaa Spotify-kuuntelua kerännyttä kappaletta ja
100-hitistä on tulossa kolmas. Rullaava, välitön ja todella hyvin
kuuntelukertoja kestävä kappale toi Kubelle ensimmäisen
ehdokkuuden.
Litku Klemetti – Tour de France
Suomipopin väsymätön visionääri
Litku Klemetti julkaisi aiemmin keväällä tyttöyttä juhlistavan,
kasarihenkisen albumin Kukkia muovipussissa. Sen sinkuista helkkyvä
Tour de France kertoo vienosta toiveesta siitä, että ystävyys
ihastuksen kanssa muuttuisi rakkaudeksi: ”Olen kerran tai pari,
miettinyt jos oltais pari.” Litku Klemetti on mukana toista kertaa,
edellisen kerran vuonna 2018.
Maustetytöt – Ne tulivat isäni maalle
Maustetyttöjen toinen albumi Eivät
enkelitkään ilman siipiä lennä ilmestyi viime syksynä ja on
temaattisesti paljon ehjempi kokonaisuus kuin tämän palkinnon
toissa vuonna voittaneen Tein kai lottorivini väärin -kappaleen
sisältänyt esikoinen. Nyt ehdolla olevalla sinkkubiisillä
kritisoidaan avohakkuita ja sanoitetaan sitä, miltä tuntuu, kun
tärkeä maisema katoaa hetkessä. Pikavoitto metsäyhtiölle,
sukupolven mittainen tappio ihmiselle. Maustetytöt ovat ehdolla
kolmatta kertaa putkeen.
Nelma U feat. Ibe – Kaikki kerrat kun me tavattiin
Alle parikymppisestä Nelma U:sta on
kohistu kotimaisissa pop-piireissä jo parisen vuotta.
Uudenvuodenpäivänä julkaistu Kaikki kerrat kun me tavattiin on
ambivalentimpaa ja helpompaa popmusiikkia kuin Nelma U:n aiemmat
julkaisut, ja painelee juuri oikeita hermoja genrettömyytensä
ansiosta. Duettopari Ibe tuppautui mukaan varmaan ennen kaikkea
levy-yhtiöyhteyden myötä, mutta hänen panoksensa palvelee myös
kappaletta esimerkillisesti. Nelma U on ensimmäistä kertaa ehdolla,
Ibe toista.
Pöllöt – Liskojen yö
Luontoteemaa käsittelee myös
Pöllöt-yhtye, jonka rikas ja kaunis indie on saanut vankan
jalansijan genressään. Vuosi sitten keväällä julkaistu Liskojen
yö kurottaa kuitenkin vielä pidemmälle – melodialtaan polveileva
helmi on varmasti yksi viime vuoden upeimmista kappaleista, jota et
ehkä ole kuullut. Suomirockin perinne kuuluu vahvana sekä
sävellyksessä, että etenkin nerokkaassa ”Kun Dingo laulaa Eput
laulaa älä mene njet njet, käännän kylkeä ja ohimolta pyyhin
hiet” -säkeessä. Pöllöt on niin ikään ensimmäistä kertaa
ehdolla.
Rosa Coste – Musta
Suomalainen r&b on aina ollut
haastava laji kuuntelijan näkökulmasta ja täysosumat ovat usein
olleet yksittäisiä biisejä. On kuitenkin helppo uskoa, että
rovaniemeläinen Rosa Coste pystyy aikanaan julkaisemaan
tykkialbumin. Musta kertoo Costen identiteetistä, lapsuudesta sekä
nuoruudesta Rovaniemellä monikulttuurisessa perheessä. Muun muassa
SZA:n innoittamana musiikkia tekevä Rosa Coste on ehdolla
ensimmäistä kertaa.
Yona – Irti
Monenlaista musiikkia urallaan julkaisseen Yonan uudella Uni josta herään -levyllä on hyödynnetty ehkä popaarteista kalleinta eli kunnollista orkesteria. Täyteläinen, kertojan rakkaudenkaipuista tarinaa saumattomasti kuljettava ja vereslihalle asti tuntuva kappale on klassista popmusiikkia parhaimmillaan. Yona on ensimmäistä kertaa ehdokkaana.
Kuuntele kaikki ehdokkaat tästä soittolistasta.
Kommentit
Lähetä kommentti