 |
| Jonny Buckland (vas.) ja kumppanit ovat Coldplay myös tässä Music of the Spheres -albumin promokuvassa, jonka on ottanut James Marcus Haney. |
Tämä kesä on ollut suomalaisellekin popyleisölle huonosti järjestetyn lippukaupan juhlaa. Ensin kymmenet tuhannet jonottivat miljoonien muiden tavoin lippuja jollekin Taylor Swiftin ensi vuoden The Eras -kiertueen Euroopan-keikoista (itse menen Tukholmaan). Sitten saimme kuulla, että kurantti ja lippukauppajonotettava esiintyjä tulee ensi vuonna Suomeenkin – mahdotonta! Se esiintyjä on Coldplay, joka ei ole ikinä aiemmin päässyt Tukholmaa lähemmäksi.
Suomessa on pitkät perinteet patoutuneessa keikkakysynnässä ja spektaakkeleita janotaan. Kun Madonna viimein vuonna 2009 suvaitsi saapua Suomeen Sticky and Sweet -kiertueellaan, häntä pakkautui kuuntelemaan Helsingin Jätkäsaareen yli 80 000 ihmistä. (Ja nimenomaan kuuntelemaan, koska takakarsinoista ei nähnyt mm. mitään.) Se oli koko kiertueen suurin yksittäinen keikka. Todennäköisesti olisi myynyt toisenkin vastaavan, mikäli olisi järjestetty. Melko hyvin näin pienessä maassa.
Kun Will Champion ja kumppanit kerran tänne raahautuvat, kannattaa keikkoja vetää kerralla useampi. Coldplay on tunnettu massiivisista ja pitkistä kiertueistaan. Viva la Vida -kiertueen näki kahden vuoden aikana yli kolme miljoonaa ihmistä, A Head Full of Dreams -kiertueen lähes viisi ja puoli miljoonaa katsojaa ja nyt meneillään olevan Music of the Spheres -kiertueen varmasti yli kuusi miljoonaa. Bändi esiintyi esimerkiksi noin 65 000 ihmistä vetävällä River Platen stadionilla Buenos Airesissa peräti kymmenenä iltana viime syksynä.
Coldplay saattaa olla ns. musiikillisesti tuttua ja turvallista hiivaleipää, mutta yhtyeen ura popkulttuurin ytimessä on hämmästyttävän pitkä ja monisäikeinen. Heillä on miljarditason striimihittejä uran alkupäivistä viime vuosiin asti. Toinen ykköshitti Yhdysvaltojen Hot 100 -listalla tuli vieläpä pari vuotta sitten BTS-yhteistyöllä My Universe. Bändin musiikki on mitä parhaiten stadioneille taipuvaa poppia ja rockia. Voivatko kappaleet kuten A Sky Full of Stars, Princess of China, Hymn for the Weekend, Higher Power ja Adventure of a Lifetime edes sopia “intiimeihin klubiolosuhteisiin”? Tuskin. Ne on tehty tähdistä ja universumeista.
Tätä taustaa vasten on huvittavaa, että sosiaalisessa mediassa oikeasti ihmetellään, miksi Coldplay kiinnostaa niin paljon. Tiedoksi sinne norsunluutorniin – se, että SINÄ lopetit Coldplayn kuuntelemisen viimeistään Viva la Vida -singleen vuonna 2008, ei tarkoita, että ns. suuri yleisö olisi missään vaiheessa hylännyt yhtyeen. Leipä, sirkushuvit, tähdet ja hymnit kiinnostavat, ja hyvä niin.
Kommentit
Lähetä kommentti