Mikä tekee Cardi B:stä erityisen?

Kuva: Atlantic Records.

Vaikka luulisi, että ollaan tultu hurjasti eteenpäin ajoista, jolloin Lauryn Hill debytoi vaivatta listaykkösenä Yhdysvalloissa ja Missy Elliott sai hittejä toisensa perään, naispuolinen hip hop -tähti on yhä poikkeus. Viime vuonna niitä kuitenkin saatiin oikeastaan kaksi, Kendrick Lamarin levy-yhtiölle kiinnitetty SZA ja VH1:n Love and Hip Hop -sarjasta sekä sometähteydestä ponnistanut entinen strippari Cardi B.

Eurooppalaisesta perspektiivistä – eli kaikki täällä triviaalit jengi- ja hip hop -heimokulmat sivuuttaen – Cardi B näyttäytyy hip hop -kulttuurin ilmentymänä, missä kehollisuutta ja ulkoisia avuja sekä maallista omaisuutta korostetaan, mutta samalla hän on aivan hurmaava luonnonlapsi, joka sekoaa Madonnan tapaamisesta ja siitä, että Lady Gaga vastaa hänen twiitteihinsä. 

Toisin sanoen, hän on HAUSKA, eli aivan erilainen kuin kuolemanvakavasti reviireihinsä suhtautuvat hip hop -tähdet yleensä ovat.

Hauskuus, rentous ja räiskyvyys eivät sulje pois Cardin lahjakkuutta ja omanarvontuntoa rap-artistina. Uuden, mainion, Invasion of Privacy -albuminsa avausraidalla Get Up 10 hän hetkessä tuo ilmi tarinansa eli sen, miten altavastaajasta tulikin yhtäkkiä hallitsija.

Levyn kantava teema on perinteisten hip hop -elementtien, kuten SZA:n tähdittämän I Don ”I do what I want” -sanoman lisäksi, nimensä mukaisesti yksityisyys eri näkökulmista: fantastisella Thru Your Phonella Cardin kertojahahmo epäilee kumppaniaan uskottomuudesta ja tsekkaa tämän puhelimen ”I went thru your phone / Saw some things I didn’t like / It’s killing me oh”. Samasta aiheesta kertoo viikko ennen levyä ilmestynyt Be Careful.

Albumi on kokonaisuudessaan eheä ja mielestäni vertautuu parhaiten ehkä Nicki Minajin tuoreimpaan studioalbumiin, loistavaan The Pinkprintiin (2014).

On sinänsä surullista, että samoin kuin popissa, myös Cardi B:n ja Nicki Minajin välille on rakennettu tarpeeton kilpailuasetelma. Se on naisia sortava rakenteellinen ongelma musiikkibisneksessä ja -mediassa ja siihen syyllistyvät myös fanit. Kukaan ei aseta esimerkiksi Drakea ja Kanye Westiä vastakkain, mutta koska menestyviä naisräppäreitä on niin vähän, heitä on helppo verrata keskenään.

Monelle (miehelle) Cardin stripparimenneisyys saattaa näyttäytyä alentavana aspektina, mutta ehkä hänen huumorinsa ja innokkuutensa voi parhaimmillaan muuttaa ulkopuolisten, ehkä koko viihdebisneksen asenteita.

Koska kuten niin monelle stripparille ja go-go-tanssijalle, Cardi B:llekin kyseessä oli yhtäältä ammatti, mutta toisaalta tapa ilmaista itseään. The Cutin viimevuotisessa haastattelussa Cardi normalisoi strippaamisen paremmin kuin kukaan ehkä koskaan: “I get really happy when people see me perform and they’re rapping my music, but it’s a different feeling when you’re dancing and the men throwing you money because you look good. It’s just like when the rice is getting thrown at the bride.”

Kuten hänen läpimurtohittinsä koukku kuuluu: ”I don’t dance now, I make money moves”. Tällaisia naistähtiä tarvitsemme lisää!