Onko Alma levy-yhtiön epäonnistumisen uhri?


Helsingin Sanomat julkaisi tänään Oskari Onnisen ansiokkaan kommenttitekstin popartisti Alman nykytilanteesta. Juttu on toistaiseksi vain tilaajien luettavissa, mutta spekuloin silti siihen liittyvillä asioilla. 

Alman ensimmäisen varsinaisen albumin Have You Seen Herin on pitänyt ilmestyä jo ainakin kaksi kertaa. Tuorein ilmoitettu päivä oli 5. huhtikuuta, mutta hieman ennen sitä julkaisun tiedotettiin siirtyvän syksyyn, kuten myös levyyn liittyvän kiertueen, koska Almalla on niin kiire.

Aikataulumuutokset ovat musiikkibisneksessä arkipäivää, mutta useimmiten niitä tapahtuu juuri tilanteissa, joissa artistilla on paljon epävarmuustekijöitä urallaan, kuten Almalla tällä hetkellä näyttää olevan.

Tässä tekstissä esitetyt asiat ovat puhtaasti spekulaatiota, eivätkä ole ns. kirkossa kuulutettuja. Ne perustuvat kirjoittajan näkemykseen musiikkibisneksen koukeroista.

On fakta, että Alma on hyvin menestynyt suomalainen artisti, mutta fakta on myös se, että hänen viimeaikaiset tekemisensä ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä.

Miksi hän on tehnyt keväällä laajamittaisesti haastatteluja, esim. Gay Times, jos levyn julkaisua on viivytetty tarkoituksella? Mikä Have You Seen Herissä oikeasti kestää? Odotetaanko sille vielä ”sitä yhtä käänteentekevää kappaletta”? Millaista musiikkia Alma oikeasti haluaa tehdä ja onko se erilaista musiikkia kuin hänen kannattaa tehdä? 

Striimausten aikana musiikkibisnes on muuttunut hyvin joustavaksi. Yksittäisiä biisejä voi julkaista aina, kun sopimukset antavat myöten. Jos albumiin ei olla tyytyväisiä, sen voi jättää julkaisematta ja siirtyä seuraavaan. Tai, kuten Alman tapauksessa suosittelisin tekemään, julkaista sen alta pois, tehdä kiertue ja aloittaa ns. puhtaalta pöydältä kertoen medialle ”kasvaneensa artistina”. Se toimii aina.

Aina voi tehdä uutta musiikkia ja julkaista sitä, kuten Ariana Grande tekee. Häneltä on tullut viimeisen vuoden aikana kaksi albumia ja irtobiisejä, kuten viime viikolla ilmestynyt Monopoly.

Epäilen, että Almalla on tiukempi levy-yhtiösopimus kuin ulos annetaan ymmärtää. Joku taho on sitoutunut tekemään yhteistyötä Alman kanssa vain yhden albumin verran maailmanlaajuisesti ja sitä yritetään nyt pitkittää ”sen yhden käänteentekevän kappaleen” toivossa. Toivotaan, että se tulee nimenomaan Los Angelesista Bloodpopilta tai Justin Tranterilta, koska on valittu, että se ei ole ns. perinteistä eurooppalaista tanssipoppia.

Samalla on melko paradoksaalista, että Alman levy-yhtiö PME, joka on kotimaassa yleensä kaikista parhaiten perillä striimausajan strategioista ja siitä, miten paljon tänä päivänä on pelivaraa julkaisujen suhteen, ei kykene toteuttamaan ammattitaitoaan tässä.

En puhu Almasta floppina, koska sitä hän ei suinkaan näillä meriiteillä ole. Sen sijaan hän näyttää luisuvan hyvin monen popartistin (tuoreimpana esim. Zara Larsson) tapaan tilanteeseen, jossa kappaleiden menestymistä todennäköisempää on, että ne eivät menesty. Ainakaan entiseen malliin.

Ellei jostain ilmaannu ”se yksi käänteentekevä kappale”. Mutta onko kenelläkään Alman tiimissä hajua, millainen se voisi olla?

Kommentit