Miksi Taikapeiliä kannattaa muistella?

Taikapeili vuonna 1995.

Muun muassa Yle uutisoi aamulla, että Taikapeilin toinen jäsen Hanna-Riikka Siitonen menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen juuri vain 47-vuotiaana. Hän ja Nina Tapio muodostivat kotimaisen europopin kenties parhaan duon 1990-luvulla ja keikkailivat myöhemminkin jopa viime vuosiin asti, vaikka viimeinen albumi Nukahda jos uskallat ilmestyi vuonna 1999. Aikansa kutakin, voisi sanoa, mutta mikään ei estä nostalgisoimasta – eikä saakaan estää.

Rakastin Taikapeiliä nuorena todella paljon, heissä oli jotain samaa kuin Ace of Basessa ja mikä parasta, Siitosella ja Tapiolla oli Kristian Maukosen hittinenän ansiosta ns. oikeita biisejä, joiden ansiosta he erottuivat edukseen europopin jähmeimmästä massasta, vaikka albumit kuulostavat nyt melko raskailta kertaistumalta.

Tässä mielestäni heidän 5+1 parasta kappalettaan:

1. Jos sulla on toinen (Suuri salaisuus, 1994)

Taikapeilin esikoishitin populaarikulttuurillista vaikutusta ei voi kiistää lähes neljännesvuosisadan jälkeenkään: Jos sulla on toinen oli lama-Suomen nuorison ykkössoundtrack 2. Maanantain Mixet tahdo olla mun kaan sekä Movetronin Romeon ja Julian kanssa. Riipivä, mutta samalla maanläheinen romantiikka soi tässä Ace of Base -vaikutteisessa kappaleessa parhaimmillaan.

2. Valkokankaalla (Suuri salaisuus, 1994)

Jos oikein venyttää mielikuvitusta, Valkokankaalla-biisin soundit ovat kuin Timbalandia vuosituhannen vaihteesta. Sävellys on toki slaavilaisen iskelmäperinteen ja europopin lainalaisuuksien mukainen. Biisi on ihana oodi leffassakäymisen taialle ja samalla tavoittamattomalle rakkaudelle.

3. Nyt kun nähdään taas (Moi) (Nähdään taas, 1995)

Reggae-pohjaisen hitaamman soundin jälkeen kesän 1995 hitti oli raikasta italialaisten (mm. Ice MC:n taustaväki) tunnetuksi tekemää Corona-jumputusta, jossa on Taikapeilin koko uran kenties paras kertosäe, hyvin samaistuttava sekin: ”Nyt kun nähdään taas, sä mikset voi, mua katsoa tai edes sanoa moi?”

4. Jos jäät mun luo (Nähdään taas, 1995)

Taikapeilin ehdottomasti paras slovari, jossa on aivan valtava annos melodramatiikkaa, johon iso osa maailman parhasta popmusiikista perustuu: ”Seisoimme rannalla vasten tuulta, katsoimme laivojen lähtevän/Kai tuuli vei sanat meidän suulta, tiesimme rakkaudenkin myrskyävän.” Biisissä on aika paljon viitauksia Alphavillen Forever Youngiin, mutta ei varmaan tarpeeksi, jotta raastupaan olisi päädytty.

5. Yö höyhensaarilla (Suuri salaisuus, 1994)

Alphavillesta puheen ollen, tätä lähemmäs saksalaisyhtyettä ei yksikään suomalainen yhtye tainnut 1990-luvulla oikeasti päästä. Synakuvio on aivan fantastinen ja Maukosen erinomaisesta näkemyksestä kertoo sekin, että biisi pidetään minimalistisena, eikä päästetä karkaamaan herkkyyden otteesta sekunniksikaan. Bravo!


BONUS:

Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä (Suuri salaisuus, spesiaalipainos, 1994)

Mamba
n osakkeet ovat Tero Vaaran natsihommien myötä melko alhaiset, mutta Taikapeilin versio Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä -hitistä kuuluu harvalukuiseen ”parempi kuin alkuperäinen” -ryhmään. Kappaleen leimallinen viuvau-ysärisoundi kuulostaa nyt melko huvittavalta, mutta herran jestas miten hienosti Hanna-Riikka ja Nina tämän tulkitsevat!


RIP Hanna-Riikka Siitonen, kiitos tästä sukupolvikokemuksesta!

Kommentit